Anjalan liitto

Tämä artikkeli käsittelee historiallista tapahtumaa. Artikkeli urheiluseurasta, katso Anjalan Liitto (urheiluseura).
Ruotsin kuningas Kustaa III
Anjalan liittoa kuvataan myös entisen Anjalan kunnan vaakunassa: kolme kättä tekevät liitonmerkin.
Anjalan liittoa kuvaava allegorinen patsas on muistona Aleksanteri I Porvoon valtiopäiväin muistomerkissä, Säätytalon päätykolmiossa, jossa patsas kannattelee vasemmalla kädellä Suomen hallitusmuodon "Lex 1734 & 1772" kivistä vuosilukutaulua ja kohottaa edestä katsottuna oikean käden kahta sormea liitonmerkiksi.

Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien Liikkalan nootista alkunsa saanut kapina kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana. Kapinan aikana upseerit suunnittelivat ja kävivät neuvotteluja venäläisten kanssa Suomen itsenäistymisestä[1][2].

Kustaa III:n sotaa (1788–1790) ja kuninkaan itsevaltaista politiikkaa vastustettiin laajasti upseeripiireissä. Sotaa pidettiin laittomana. Joukko upseereita alkoi sodan alettua hankkia rauhaa ja valtiopäivien koollekutsumista. Armeijan henki oli huono ja upseerit olivat haluttomia sotimaan. Tämä näkyi muun muassa lukuisina eronpyyntöinä.

Ruotsin ja Venäjän sota alkoi heinäkuun alussa 1788. Elokuussa Kustaa III:n joukot piirittivät Savonlinnassa Olavinlinnaa, ja ennen sotaa Kymijoelle ryhmittynyt armeija oli edennyt Haminan lähistölle. Upseereiden vastahakoisuus ja tyytymättömyys – lähes avoin kapina – sekä kuninkaan päättämättömyys johtivat siihen, että Kustaa III käsittämättömästi luopui hyökkäyksestä Haminaan. Ruotsin armeijan pääjoukko lähti vetäytymään huonossa järjestyksessä kohti vanhaa rajaa.

  1. Koskinen, Yrjö: Yrjö Maunu Sprengtportenista ja Suomen itsenäisyydestä, s. 78. Suomen Kirjallisuuden Seura, 1870.
  2. A.R. Cederbergin tutkielma "Anjalan liiton historialliset lähteet, 1931. doria.fi.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy